Mitä on uskoontulo käytännössä?

Kuinka tulla uskoon? Entä miten uskoontulo vaikuttaisi elämääni? Millaiseen uskoon tulo sitten on "oikeaa"?

— Täällä erilaiset, eri-ikäiset ihmiset kertovat, kuinka ovat löytäneet uskon Jeesukseen ja kuinka heidän elämänsä on muuttunut.

He kuuluvat niihin satoihin miljooniin, jotka ovat kokeneet saman: vapautuneet syntien tuomasta syyllisyydestä. Uskoon tuleminen on tuonut heille yhteyden Jumalaan ja täysipainoisen elämän.

Heille on tapahtunut jotain, mistä he haluavat kertoa muillekin


Haluatko oman todistuksesi Uskoontulo.nettiin?

Kerro, miten löysit Jeesuk-
sen ja miten uskoontulo on vaikuttanut elämässäsi!
Laita kertomuksen mukaan ainakin etunimesi sekä valokuvasi.

Lähetä teksti ja kuvatiedosto osoitteeseen:



Tarvittaessa aineiston voi lähettää postitse. Kysy ylläpidolta!

Sivuilla julkaistaan vain sellaista saineistoa, jonka asianomainen on itse
antanut käytettäväksi.




 

Tutustu myös:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kim Salminen:

"Jeesus, jos sä oot olemassa niin auta mua tai muuten mun on lopetettava päiväni."

 

On 12. maaliskuuta 2014. Istun Kuopion vankilassa sellissäni ja mietin mitä on tapahtunut. Ajatukset haahuilee kahden vaiheilla, teenkö saman ratkaisun ku viimeisinä 7 vuotena että tukahdutan ahdistukseni kamalla tai viinalla... Ei, ei, ei ei enää. Olkapäillä käy valtava taistelu hyvän ja pahan välillä. "Ota kamaa!" "Ota kamaa!" "Tapa ittes"...

Viimeisin kehotus tuntuu parhaimmalta, etsin sellin vaatekaapistani partakoneen teriä tai nahkavyötä millä toteuttaisin itsemurhani. Mietin kuumeisesti kumpi olisi houkuttavampi tapa, ripustanko itseni sängyn päätyyn vai vedänkö valtimon auki. Tällä kertaa ahdistukseni oli jotain niin hirveää etten jaksa enää hengittää, silmissä vilisee kuukauden takainen henkirikos, johon olin osallinen... EN ansaitse enää elää, kuulun helvettiin...

Samalla kaiken hiljaisuuden keskellä taustalla tulee telkkarista TV7 ohjelmaa Jeesuksesta. Mieleen tulvii ajatus jostakin paremmasta mitä en ole vielä kokeillut... Mutta ei... Kyllä nyt on mun tilinteon hetki, mutta teenkö sen paholaiselle jota olen viimeiset 7 vuotta palvellut vai sittenkin voisiko Jeesus auttaa niinkun on kuullut puhuttavan.. .

Jokin voima saa minut ristimään käteni... En tiedä mitä sanoisin... "Jeesus, jos sä oot olemassa niin auta mua tai muuten mun on lopetettava päiväni". Pitkä hiljaisuus... Nousen seisomaan ja kuulen kongilta kolinaa, on iltalääkkeiden aika... Pyyhin pikaisesti kyyneleet joita tuntui vaan tulevan ihan huolella, kaikkien menneiden vuosien edestä. Ovi aukee. "Lääkkeet." Nappasin lääkkeet naamariin ja outo rauha tuntui olevan sisälläni... Ajattelen, "noh jos ei huomenna ole asiat toisin niin teen työni päätökseen."

Oli uusi aamu 13. maaliskuuta, en juuri muistanut ruokalaan mennessä mitä olin edellisiltana tapahtunut. Mutta jotenkin tuntuu että ruokailussa ei muuta puhutakaan kun kiroillen veetä ja peetä. Korviani ihan särkee. Mahtava, jokin yliluonnollinen rauha oli tullut yön aikana sydämeeni joten päätin sanoa ruokapöydässä parille kaverille et "mä oon tainnu tulla uskoon sillä mun sisällä tunkee koko ajan ajatus "olen nyt Jumalan lapsi, enkä mä pelkää enää mitään muuta ku Jumalaa terveellä tavalla."

Heti ruoan jälkeen vankitoverit toivat eteeni hengellistä luettavaa ja sitten käväisin vielä pyynnöstä toistamassa synnin päästön kristillisen osaston kongilla ja siitä hetkestä eteenpäin tajusin että olin kuten Nikodemus Raamatussa ihmeissäni kuinka ihminen voi syntyä uudesti ylhäältä vieläpä vanhana.

Tätä polkua olen seurannut innolla ja nautinnolla sillä joka ikinen päivä saan luovuttaa elämäni Jeesukselle uudestaan ja uudestaan. Näin käy askeleeni janoten Sanaa ja rukousta että mahdollisimman moni kavereistani saisivat kokea saman rauhan jonka vain Jeesus meille voi antaa!

Tällä hetkellä suoritan oikeuden määräämää tahdosta riippumatonta hoitoa Niuvanniemessä, sillä vuodet teki tehtävänsä ja sairastuin psykoosisairauteen, joka pysyy hallinnassa lääkkeillä ja uskon että Jeesus voi mut vapauttaa tästä koko sairaudesta vielä jonakin päivänä. Päivä kerrallaan kohti uusia kokemuksia. Mikä parasta, vaikka ikävää on että paras ystäväni menehtyi 21.9.2013s niin hän kerkesi antaa elämänsä Jeesukselle sairaalassa päivää ennen poisnukkumistaan. Vielä me tavataan. Amen

 

> Siirry seuraavaan todistukseen

 

Copyright 2002 Uskoontulo.net. Todistuksia saa lainata vain asianomaisten luvalla.
Muita tekstejä saa käyttää vapaasti.