Mitä on uskoontulo käytännössä?

Kuinka tulla uskoon? Entä miten uskoontulo vaikuttaisi elämääni? Millaiseen uskoon tulo sitten on "oikeaa"?

— Täällä erilaiset, eri-ikäiset ihmiset kertovat, kuinka ovat löytäneet uskon Jeesukseen ja kuinka heidän elämänsä on muuttunut.

He kuuluvat niihin satoihin miljooniin, jotka ovat kokeneet saman: vapautuneet syntien tuomasta syyllisyydestä. Uskoon tuleminen on tuonut heille yhteyden Jumalaan ja täysipainoisen elämän.

Heille on tapahtunut jotain, mistä he haluavat kertoa muillekin


Haluatko oman todistuksesi Uskoontulo.nettiin?

Kerro, miten löysit Jeesuk-
sen ja miten uskoontulo on vaikuttanut elämässäsi!
Laita kertomuksen mukaan ainakin etunimesi sekä valokuvasi.

Lähetä teksti ja kuvatiedosto osoitteeseen:



Tarvittaessa aineiston voi lähettää postitse. Kysy ylläpidolta!

Sivuilla julkaistaan vain sellaista saineistoa, jonka asianomainen on itse
antanut käytettäväksi.




 

Tutustu myös:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pirjo Isosaari:

Nuorena olin tullut siihen tulokseen ajatusmaailmassani, että kun minut on pienenä kastettu, rippikoulu käyty, avioliittoon vihitty ja vielä kun pappi siunaa minut haudan lepoon niin perille taivaaseen pääsen.

Katselin muita ihmisiä, heidän elämäntyyliään ja ajattelin, että kait se on sama miten tätä elämää elää, kaikki tyylit on sallittuja ja ”oikein”.

Näinhän ne muutkin tekee, minä myös tästä eteenpäin enkä enää mieti mikä on oikein tai väärin.

Maailman riennot vei mennessään.

 

Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa, ennen kuin pahat päivät tulevat, joista olet sanova: Nämä eivät minua miellytä

Menin Tapanin kanssa naimisiin 1980, elämä oli silloin vielä ihanaa, mutta kun ryhdyimme 1982 maatalousyrittäjiksi ja alkoivat raskaat navettatyöt ja kaksi nuorinta lastamme syntyi silloin, terveys alkoi reistaamaan tosi pahasti 1987 eikä kukaan uskonut miten kipeä olin. Pahat päivät tulivat. Mistään ei tuntunut löytyvän apua.

"Oli ihan sama elänkö vai kuolenko, enää en jaksa."

Olin umpikujassa, syvässä masennuksessa.

Lehmät laitettiin kyllä sitten heti –87 pois kun en kyennyt enää tekemään raskaita töitä ja olin sairaslomalla, mutta sieluntuskaan ei siitä ollut kuitenkaan apua enää. Kivut ja paha olo jatkui, olin kiukkuinen kipujen kanssa yksin kamppaillessani. Illalla päätin, että huomenna en kiukkua enää, huominen tuli, kiukkuaminen jatkui.

Tätä jatkui jonkin aikaa, kunnes huomasin, etten kykene itseäni muuttamaan vaikka kuinka yritän. Vaivuin masennukseen, mutta siellä ”pohjalla” sanoin Jumalalle, että ota minut pois täältä. En sanonut minne, mutta luulin, että elämäni loppuu jollakin tavalla. Jäin odottamaan Jumalan vastausta, jäin Hänen varaansa ja Hän yllätti minut ottamalla minut pois sieltä pimeydestä missä olin ollut jo vuosia.

Jumala vastaa

Yhtenä helmikuisena aamuna 1989 istuin tuvan pöydän ääressä ja luin erästä hengellistä kirjaa, jonka oli entinen vuokraemäntäni lähettänyt minulle kun tiesi miten vaikeaa minulla oli. Siinä miettiessäni Jumala kosketti minua, koin, että silmäni ja korvani avattiin, näin, että ulkona paistaa aurinko ihanasti, jota en ollut tajunnut pitkiin aikoihin, että aurinkokin on olemassa.

Sitten soitti ev.lut.kirkon piirissä uskossa oleva tyttökaverini ja ihmetteli, että mitä Pirjo sinulle on oikein tapahtunut kun sinun äänesikin on ihan erilainen kuin ennen, oletko sinä tullut uskoon? Yritin kierrellä ja kaarrella, vaikka tiesin, että muutos minussa oli tapahtunut. Ystäväni kehotti lukemaan raamattua ja minä tein niin kuin neuvottiin.

Parin viikon päästä hän soitti uudestaan ja silloin tunnustin, että kyllä kai minä olen tullut uskoon, kun tämä raamattu aukeaa minulle ihan eri tavalla kuin ennen. Oli vain yksi mutta, minulla oli niin likainen olo ja kerroin siitä ystävälleni, jolla oli siihenkin hyvät neuvot minulle antaa: "Sinun pitäisi päästä synninpäästölle ja kun menet sinne niin pyydä syntejäsi anteeksi Jeesukselta, pyydä Hänet sydämeesi ja lupaa Jeesukselle, että lähdet seuraamaan Häntä."

Tiesin, että kiirastorstai-iltana kirkossa on ahtisaarna ja samalla ehtoollinen ja siinä luetaan synninpäästö ihmisille. Odotin sitä iltaa hartaasti ja kauan. Se päivä oli pitkä enkä kertonut aikomuksistani kenellekään, mutta viimein se koitti ja alttarilla tein niin kuin ystäväni oli neuvonut ja voi sitä vapautta, minkä sain, itketti kyllä kovasti siitä helpotuksesta, minkä sain kokea. Jeesus on ihana!

Uusi elämä Jeesuksen kanssa

Naapurit olivat olleet myös kirkossa silloin kun tein uskonratkaisuni siellä ja olivat kyselleet toisiltaan, että onkohan Pirjo tullut uskoon. Huomasivat heti. Eikä sitä itsekään halunnut salassa pitää. Teki mieli halata kaikkia vastaantulevia ja kertoa, että kuule, Jeesus rakastaa sinuakin, anna elämäsi sinäkin Hänelle, niin elämäsi muuttuu. Mutta tajusin kyllä, etten voi ihan niin tehdä. Tunsin olevani ”ylionnellinen” ja VAPAA.

Selkäleikkaus ja hengellisen kodin löytyninen

Sitten toukokuussa –89 pääsin odottamaani selkäleikkaukseen. Jumalan ihmeitä tapahtui. En pelännyt leikkausta, tunsin olevani Jumalan kämmenellä. Sairaanhoitajat kävivät vuoteeni vierellä ihmettelemässä, miksi en valita milloinkaan, vastasin, ettei tarvitse, kun Jumala on ottanut kivut pois. Luonani kävi kotikylältäni eräs emäntä, jota en ennestään tuntenut, hän toi tullessaan Hyvä Sanoma lehtiä. Sanoin hänelle heti, että myöhästyit, olen jo uskossa. Ja siitäpä riemu syntyi.

Syksyllä sitten kun olin selvinnyt jaloilleni leikkauksesta tämä sama emäntä soittaa ja pyytää minua ensimmäiseen hengelliseen kokoukseen. Olin siihen aikaan kuin typötyhjä säkki, voimaton ja yksin. Mutta siellä kokouksessa huomasin, mitenkä Pyhä Henki täytti minut uudella voimalla ja rauhalla. Löysin helluntailaisten luota hengellisen kotini.

Kasteelleko??

Kesällä jo entinen vuokraemäntä lähetti minulle katekismuksen ja vannotti minua, että sitten kasteelle et mene, sinut on jo pienenä kastettu ja se riittää, mutta se katekismus avautuikin heti ensimmäisellä kerralla kohdasta, jossa luki erillään muusta tekstistä yksi ainoa raamatun jae: JOKA USKOO JA KASTETAAN, SE PELASTUU. Tajusin, että nythän minä vasta uskon, että JEESUS ON KUOLLUT MINUNKIN KURJAN SYNTIEN TÄHDEN JA NYT MINÄ VOIN MENNÄ KASTEELLE.

Kysyin Tapanilta, onko hänellä mitään sitä vastaan, että minä menen kasteelle, eipä tuntunut olevan, jos en hänelle näitä hengellisiä asioita vain tyrkytä. Kävin kasteella ja liityin Helluntaiseurakuntaan, jonka tunsin omaksi kodikseni. Ja Pyhä Henki alkoi hoitamaan ja parantamaan sieluni haavoja tilaisuuksissa istuessani ja yhdessä rukoillessamme.

Jumalalla on tehtävä jokaiselle

Tunsin Jumalan kehotuksen kertoa uskoontulostani naapureille aina tilaisuuden tullen ja pyhäkoulutyö laskeutui myös sydämelleni, koska omat lapseni olivat vielä pieniä ja heillä ikäisiään kavereita kotikylällämme.

Ja Jumala johdattaa eteenpäin...................

 

> Aviomiehen todistus



 

Copyright 2002 Uskoontulo.net. Todistuksia saa lainata vain asianomaisten luvalla.
Muita tekstejä saa käyttää vapaasti.